RIP Steekin Naomiina (k. 22.01.2016)
| Nimi | Steekin Naomiina | Rotu, sukupuoli | suomenpienhevostamma |
| Syntymäaika | 10.09.2012 | Säkäkorkeus | 144cm |
| Väri | punarautias | Rekisterinro | VH12-018-1062 |
| Painotuslaji | kouluratsastus | Omistaja | Anniina N. (VRL-09182) |
| Koulutustaso | vaativa B | Kasvattaja | Stecker |
| KRJ I, SLA II, YLA1, jälkeläisluokka C | |||
Kuvan © Katja K-J.
Historiaa »
Naomiina syntyi lämpimänä syyskuisena aamuna vuonna 2012 vanhalla tallillani Steckerissä. Tamma oli ensimmäinen kahden oman kasvattini jälkeläinen, joten olin koko odotusajan erityisen innoissani tulevasta varsasta. Nami osoittautui jo ensimmäisinä elinpäivinään ystävälliseksi, mutta hieman varautuneeksi yksilöksi. Muiden alkukesästä syntyneiden varsojen leikkiessä kovaa vauhtia laitumella, Nami pysytteli emänsä Neelian rinnalla loikoillen tyytyväisenä auringonpaisteessa. Ihmisiä se ei kuitenkaan missään vaiheessa vierastanut, joten esimerkiksi riimuun totuttaminen ja talutuksen opettelu sujui vaivatta. Naomiina myytiin kahdeksan kuukauden ikäisenä Vernalle, joka tamman kasvettua koulutti siitä osaavan kouluratsun. Parin IRL-vuoden päästä katsoimme Vernan kanssa parhaaksi siirtää tamma takaisin omistukseeni, ja tässä sitä jälleen ollaan Namin kanssa – enkä voisi olla tilanteeseen tyytyväisempi.Luonnekuvaus »
Nami on emänsä Neelian tapaan omissa oloissaan viihtyvä pientamma. Muiden hevosten tullessa tarhasta ihmisiä vastaan makupalojen toivossa, Nami jää seuraamaan tilannetta sivusta. Kun kaverit on jo viety talliin, Nami tulee portille vastaan ja antaa ottaa nätisti kiinni. Taluttaessa tamma on perässävedettävää mallia. Neiti haluaisi jäädä jokaisen ruohonkorren kohdalla ruokatauolle, vaikka tallissa olisi jo iltaruoat odottamassa.Yleisen mielenrauhan vuoksi Nami on viisainta pitää käytävällä kiinni, sillä karsinassa tamma on mieluiten itsekseen. Onhan se kuitenkin Namin koti, joten suotakoon yksityisyys neidille. Harjattavana ollessaan se seisoo paikallaan niin kauan kun ihminen pysyy rauhallisena. Nami ei voi sietää kovaa hälinää ympärillään, ja se osoittaa mieltään luimimalla ja jopa näykkimällä. Ympäristön ollessa rauhallinen Namia helpompaa yksilöä on vaikea löytää – tamma liikkuu vain pyydettäessä, nostaa jalkansa mukisematta ja varusteetkin menevät päälle ilman vastaväitteitä.
Nami on hyvin herkkä hevonen ratsastaa, ja reagoi pieniinkin tasapainon muutoksiin. Niinpä se vaatii selkäänsä ehdottoman varman ratsastajan, joka antaa Namille raamit joissa kulkea ja selvät ohjeet tehtävien suorittamiseksi. Pieneksi hevoseksi tammasta löytyy paljon liikettä. Lisätyt askellajit ovat sille huomattavasti koottuja helpompia. Herkkyytensä takia se hermostuu helposti jos kokoamisen avut ovat sekavia ja alkaa hyppiä pystyyn. Johdonmukaisilla otteilla Namin saa rauhoitettua ja tekemään pyydetyn tehtävän.
Trailerissa Nami matkaa yksin tai kaverin kanssa ongelmitta. Tapahtumapaikalle päästyään Nami ei pahemmin välitä vieraista hevosista vaan pysyttelee rauhassa tuttujen ihmisten keskellä. Verryttelyssä Nami peilaa täydellisesti ratsastajan mielialaa: jännittynyt ratsastaja tarkoittaa kakkosnelosta imitoivaa ratsua, joka selviäisi hädin tuskin helpon C’n radasta. Selässäkiikkujan koottua itsensä toimivaksi kokonaisuudeksi hevonenkaan ei ole hassumpi ja kuuntelee apuja tarkkaavaisesti. Itse kisasuorituksessa tärkeintä on pitää tamma tarpeeksi koottuna, sillä Nami voi halutessaan leikkiä selkärangatonta pikakiituria. Yhteistyön pelatessa Nami antaa itsestään kaiken ratsastajalleen.
Sukutaulu »
i.Steekin Toverish, trt, 156cm |
ii.Retku HUIsh, vprt, 150cm KTK III |
iii.Räminä KÖL |
iie.Ch Neiti Roihu DAFKTK II, SLA III, YLA1, KRJ II |
||
ie.Koston Pyrstötähtish, vprt, 156cm KTK II |
iei.VIR MVA Ch Heinämäen IltatähtiKTK II |
|
iee.Fiktion PerijätärKRJ II, SLA II, YLA2 |
||
e.Ch Steekin Neeliasph, rt, 144cm KTK III, KRJ II, SLA I, YLA2, SV II |
ei.Ch Koston Tiitussph, vprt, 146cm KTK III, KRJ II, SLA I, YLA2, Diplom |
eii.VIR MVA Ch Haavelaakson KelmiKTK II, KRJ I, SLA II, YLA2 |
eie.Onnen Meri |
||
ee.VIR MVA Ch Steekin Ensitähtisph, prt, 144cm KTK III |
eei.Fiktion EelisKTK III, KRJ I, SLA II, YLA2 |
|
eee.Mörkövaaran VilppaKTK III, KRJ II, SLA II, Klass I |
Huom! Tamman sukutaulu kuudenteen polveen asti löytyy täältä.
Jälkeläiset »
s. 01.09.2014, o. Vaniman Tuuria (Ch, KTK II, KRJ I, SLA I, jälk. C), i. Muiston Tuurihaukkas. 02.10.2014, t. Vaniman Nellariina (KTK III, KRJ I), i. Vaapukan Jeeli
s. 04.01.2015, t. Vaniman Naessa, i. Lamourin Hurmuri
s. 05.02.2015, o. Vaniman Poirot, i. Aavan Peikko
Kisakalenteri »
KRJ I7 (7+7) - 40 - 23,5 - 20 - 15 - 0 = 105,5 p. (tammikuu 2015)SLA II11 + 19 + 13 + 21 + 19 = 83 p. (helmikuu 2015)Laatutyyppi, rotuleima & sukupuolileima (3p.) Pää, kaula, lavat (2p.) Runko (3p.) Jalka-asennot (3p.) YLA131 (16+15) - 31 (21+10) - 17 - 14 - 7 = 100p (maaliskuu 2015)Jälkeläisluokka Cmyönnetty 28.01.2015 |
|
KRJ - 48 sijoitusta, joista 8 on voittoja |
|
Päiväkirja & valmennukset »
13.03.2013 - Maastoilua (kirjoittajana ex-omistaja Verna, muokannut Anniina N.)Nami on toiminut tosi hienosti viimeaikoina, joten tänään ajattelin juhlistaa sitä rennommalla maastolenkillä. Tamma oli reipas ja nautiskeli täysillä luonnosta ja alkukevään auringonpaisteesta, eikä koirapetojakaan sattunut meidän kohdalle tällä kertaa. Koko reissu meni siis putkeen! Voisi ottaa tavaksi tuon maastolenkkien tekemisen, oli nimittäin aika mukavaa vaihtelua arkeen. Laukassa tyttö meinasi innostua vähän turhan paljon, muttei kuitenkaan ryöstäytynyt käsistä. Olen myös miettinyt Namille uutta tallipaikkaa, Faconde on kyllä aivan huippu mutta ei ehkä loppupeleissä kaikista sopivin meitä varten. Pitää alkaa katsella josko sellainen vaikka sattuisi kävelemään vastaan, kiva tallipaikka siis... Niitä vain ei tahdo helpolla löytää, jos etsii pelkän karsinan lisäksi hyviä treenimahdollisuuksia.
07.06.2013 - Kouluvalmennus, valmentajana Melissa
Verna olikin jo verkkaamassa Namia kun saavuin paikalle. Nami liikkui verkkaisesti eteenpäin kaikissa askellajeissa enkä nähnyt syytä puuttua sen enempää alkuverkkaan. Itsenäisen alkuverkan jälkeen pyysin Vernaa esittelemään Namin kootussa ravissa sekä laukassa. Tamma liikkui aluksi ravatessa vähän turhan ponimaisin, töksähtelevin askelin. Vernan käsi heilui myös turhan paljon ja tamma selvästi häiriintyi siitä. Annoin Vernalle muutaman neuvon ja pyysin nähdä koottua ravia uudestaan. Nyt Nami liikkui vapaammin ja ponimainen töksähtely jäi paljon vähemmäksi. Laukka sujui sen sijaan oikein hyvin ja tamman liikkeet olivat ilmavia ja laukka pyöri kauniisti. Vernan istuntakin oli parantunut ja se selvästi vaikutti ratsukon yleisilmeeseen positiivisesti. Ennen loppuverkkaa harjoittelimme vielä vähän vaihtelevalla menestyksellä laukannostoja joko pysähdyksestä tai peruutuksestä, tähän Vernan kannattaa vielä keskittyä kotitreeneissä vähän enemmän.
20.07.2014 - Kävin tänään hakemassa takaisin itselleni kasvattini Naomiinan. Tamman omistajalla ei ollut hänelle enää aikaa, joten katsoimme yhdessä parhaaksi minun jatkavan työskentelyä tämän pienen neidin kanssa. Nami on kuitenkin ensimmäinen Steekin -kasvattini, jonka molemmat vanhemmat ovat myös minun kasvattejani - tämä tekee Namista erityisen tärkeän tunnepuolella. Eikä se muutenkaan mitättömyys ole, sillä Verna on kouluttanut sen peräti vaativa B -tasolle saakka. Namin vanhemmathan ovat myös saman tason kouluratsuja, joten toivottavasti Nami tulee siirtämään suvun taitoja eteenpäin omille varsoilleen.
Viime tapaamisesta olikin kulunut jo useita vuosia, mutta se teki jälleentapaamisesta entistäkin suloisemman. Nami matkusti hienosti trailerissa ja pääsi kotona suoraan uuteen tarhaansa syömään hieman vihreää. Toivottavasti lähipäivinä sen uskaltaa jo laittaa kahden muun tammani, Aarian ja Ranttalin kanssa yhdessä ulkoilemaan, niin Nami ei joutuisi tarhaamaan jatkossakin yksin.
13.08.2014 - Saavuin tänään normaalia aikaisemmin tallille aikeenani ottaa Nami perusteelliseen puunaukseen. Tamma on viettänyt lähiaikoina rentoa laidunelämää, mikä näkyy sen olemuksessa – kaunis punarautias väritys on vaihtunut kuivuneen mudan harmahtavaan väriin. Kuorrutus on varmasti ollut Namin mielestä oivallinen suoja ötököitä vastaan, mutta aamupäivällä saapuva valmentaja tuskin jakaisi tamman mielipidettä mutakerroksen hyödyllisyydestä. Järkevä ihminen olisi ehkä hakenut tamman jo eilen laitumelta pestäväksi ja jättänyt sen yöksi karsinaansa, mutta päätin kuitenkin antaa Namin nauttia lämpimästä kesäsäästä vielä kun sitä kestää.
Kuten arvata saattaa, kaduin päätöstäni välittömästi nähtyäni Namin. Olihan se jo eilen ollut likainen, mutta tänään vastassani oli tuoreen ravan kuorruttama pienhevonen. Nami oli myös vakaasti päättänyt pitää omatekoisen UV-suojansa, eikä millään halunnut antaa ottaa itseään kiinni. Parikymmentä minuuttia houkuteltuani hevosta lähemmäs ja lähemmäs sain sen vihdoin pyydystettyä ja vietyä ulkopesupaikalle. Raavittuani pahimmat kurat hevosen päältä vuoroin kumisuka ja hikiviila apunani (jotka kummatkin olivat käytännössä hyödyttömiä) hain letkun ja aloin huuhdella Namia. Esipesun ollessa suoritettu sai tammaparka päälleen ruusuntuoksuista pesuainetta kunnon vaahdotuksen seuratessa perässä – lopulta Nami muistuttikin ylikasvanutta valkoista puudelia saippuakerroksensa kera.
Pesu-urakan valmistuttua Nami sai jäädä ulos aamuaurinkoon kuivattelemaan, jonka jälkeen olikin jo aika varustaa neiti tulevaa valmennusta varten. Tamman turkki oli onneksi jo ehtinyt kuivua lämpimän sään ansiosta, ja Nami antoi laittaa varusteet päälleen nätisti. Lähdimmekin molemmat tyytyväisenä kentälle päin odottamaan valmentajan saapumista.
29.10.2014 - Kouluvalmennus, valmentajana Riikka Alavihanta (Anniina N.)
Valmennettavakseni saapuivat tänään vanha tuttuni Anniina ratsunaan pientamma Naomiina. Alkukäyntien jälkeen aloitimme valmennuksen avotaivutuksella, jota ratsukko sai tehdä kummallakin pitkällä sivulla. Nami osoitti herkkyytensä jo ensimmäisen tehtävän aikana - heti jos ratsastaja antoi tasapainonsa valua jommalle kummalle sivulle, menetti myös Nami oman keskittymisensä tehtävään. Saimme harjoittaa avoja pitkän ajan, ennen kuin olin tyytyväinen ratsukon yhteispeliin. Seuraavaksi halusin ratsukon tekevän ravissa kolmekaarista kiemurauraa, johon kuuluivat myös pysähdykset aina halkaisijan kohdalla. Tämä tehtävä sujui jo paremmin, Nami pysähtyi hienosti tasajaloin eikä ratsastajakaan enää heilunut satulassa omiaan. Ratsukko sai myös tehdä nelikaarista kiemuraa, joka sujui niin ikään hyvin. Laukkatehtäväksi valitsin yksinkertaisen harjoituksen, jossa ratsukko sai laukata hallittua harjoituslaukkaa uraa pitkin ja tehdä kootussa laukassa pienehköt pääty-ympyrät molempiin kentän päihin. Kokoamisessa oli aluksi ongelmia ratsastajan ottaessa turhan kovia pidättäviä ohjasotteita, mutta kun harmonia löytyi, näytti menokin hienolta. Ratsastaja sai siirtää ratsunsa raviin ja tehdä vapaat loppuverryttelyt.
01.11.2014 - Ystäväni Veera on jo jonkin aikaa halunnut koittaa ratsastaa Namilla, ja koska hän on viime aikoina auttanut minua muiden hevosteni kanssa valmentajan roolissa, kutsuin hänet tänään valmennukseen Namin kanssa. Nuori nainen saapuikin paikalle jo hyvissä ajoin harjaamaan ratsuaan, ja hoitaessamme tammaa kuntoon kerroin pääpiirteittäin sen ratsastettavuudesta. Kun Nami oli varustettu ja ratsastajakin vaihtanut päälleen asianmukaiset varusteet, lähdimme kävelemään kenttää kohti.
Käveltyään alkukäynnit ratsukko sai ensimmäiseksi tehtäväksi avo- ja sulkutaivutukset pitkillä sivuilla. Nami oli hyvin kuulolla ja totteli ratsastajan apuja tarkkaavaisena. Muutaman kerran sain huomauttaa ratsastajaa kantapäiden ja käsien asennosta, mutta muuten hän oli hyvin selkeä antamissaan avuissa ja huomioi tamman herkkyyden, aivan kuten olin kehottanut häntä tekemään. Kun ensimmäiset tehtävät sujuivat hyvin, oli ravityöskentelyn aika. Pyysin ratsastajaa tekemään alkuun kolmikaarista kiemurauraa niin, että jokaiseen mutkaan tehtäisiin voltti ja suoristusten puolessa välissä vielä pysähdys. Kuten oletinkin, tässä ei ollut suurta ongelmaa, vain pieniä huomautuksia tarkkuudesta teiden ratsastuksesta. Seuraava vaihe oli tehdä sama tehtävä nelikaarisena, jolloin volttien koko oli luonnollisesti pienempi. Tehtävä sujui melko hyvin, mutta ratsastaja sai selvästi keskittyä täysillä saadakseen koko paketin pysymään kasassa.
Välikäyntien jälkeen ratsukko sai vielä tehtäväkseen laukkakahdeksikon, jonka keskellä suoritettaisiin laukanvaihto. Toisella ympyrällä oli tarkoitus koota laukkaa, ja vastaavasti toisella hieman lisätä sitä. Kootummasta laukasta laukanvaihdot onnistuivat hyvin, mutta ensimmäisillä kerroilla ratsastaja aliarvioi valmisteluajan tarpeen lisätystä laukasta laukanvaihtoon siirryttäessä. Tästä syystä vaihdot eivät sijoittuneet haluttuun pisteeseen, mutta opastettuani Veeraa hän sai jälleen yhteyden Namin kanssa pelaamaan. Kun tämä tehtävä sujui hyvin, ratsukko sai siirtyä itsenäisiin loppuverryttelyihin.
15.11.2014 - Jaa-a, Namin ikävuodet eivät aina todellakaan vastaa tamman käytöstä. Vaikka tamman ikä on lähempänä kahtakymmentä kuin kymmentä ikävuotta, tuntuu sen energiavarasto vain kasvavan päivä päivältä. Normaalisti sisäänpäinkääntynyt tamma tuli tänään juosten tarhan portille vastaan ja taluttaessakin pysyi vain hädin tuskin karvoissaan. Huolestuneena tutkin tamman läpikotaisin, jos se vaikka olisi ottanut tarhakaveriltaan hieman iskua ja siksi kerännyt ylimääräisiä kierroksia. Fyysisesti tamma oli täysin ehjä, mutta pöllöily jatkui vielä tallin sisälläkin harjauksen ja varustuksen ajan. Ratsastus oli melkoista suotamista ja huopaamista, tammaa sai vuoroin pidätellä kaksin käsin tai yrittää rohkaista ohittamaan pelottava puupenkki, jolta noustaan hevosten selkään. Lopetimme siis jo yhteen suhkot rauhalliseen ravipätkään (joka kesti peräti pitkän sivun ajan), ja lähdimme tallille hoitamaan tamma takaisin tarhakuntoon. Eikös se sitten ollutkin kuin ihmisen mieli, kaikki poukkoilu oli poissa ja tamma kerjäsi korvat hörössä porkkanoita. Ota sitten tästä selvää.
15.01.2015 - Nami täytti muutama päivä sitten jo 18 vuotta, jolloin tajusin myös, ettei tamma ole päässyt vielä yhteenkään laatuarvosteluun. Tamman ollessa oma kasvattini en ole pitänyt suurta kiirettä palkintojen keräämisessä, mutta toisaalta se on taannut myös pidemmän valmisteluajan erilaisia kinkereitä varten. Tammikuussa oli kuitenkin Namin aika päästä kouluratsastusjaoksen laatuarvosteluun.
Lähdimme aamuvarhaisella ajamaan kohti tallia, jossa arvostelutilaisuus pidettiin. Nami oli luonnollisesti puunattu jo edellisenä iltana korvanpäistä takakavion kantoihin asti, joten aamutoimiin kuului lähinnä tamman lastaaminen ja ihmisten herättely kahvitermoksen avulla. Tilaisuudessa kaikki väsymys kuitenkin katosi, ja jännitys korvasi muut tuntemukset – ihme kyllä, Nami oli joukon rauhallisin. Se esiintyi päivällä selvästi edukseen, sillä kun tulokset julkistettiin, Namin nimen perään kuulutettiin ykköspalkinto!
02.02.2015 - Kovin moni ihminen ei tiedä Namin olevan oivallinen ajohevonen, onhan tamma kunnostautunut lähinnä kouluratsastuksen saralla. Paikallisen kyläyhdistyksen puheenjohtaja kuitenkin kysyi taannoin mahdollista rekihevosta kylän talviriehaan ihmisiä kyydittämään, ja ilmoitin Namin ilomielin mukaan. Kymmenen aikaan lähdimme tamman kanssa hiljalleen kohti keskustaa reen kera. Nami vaikutti innokkaalta ja totteli hyvin ohjas- ja ääniapuja. Päästyämme määränpäähämme jouduimme odottelemaan paikalla puolisen tuntia ennen tapahtuman alkua, jonka aikana kävimme katsastamassa ajoreittimme muutamaan kertaan. Se oli melko lyhyt ja kiersi vain muutaman korttelin ympäri, mutta matkan varrella näkyi kauniin lumivaipan saanut kaupunginpuisto ja joenrantaakin jonkin verran. Rekiajelutus osoittautui tapahtuman suosituimmaksi vetonaulaksi, ja Nami sai työskennellä parin tunnin ajan reippaalla tahdilla, toki muutaman tauon voimin. Kun tulimme kolmen aikaan iltapäivällä kotiin, Nami sai ison kasan päiväheiniä ja juotavaksi melassivettä – sekä toki reilun porkkana-annoksen.