RIP Muiston Tuurihaukka (k. 06.02.2016)
| Nimi | Muiston Tuurihaukka | Rotu, sukupuoli | suomenhevosori |
| Syntymäaika | 25.03.2014, ikääntyminen alhaalla | Säkäkorkeus | 157cm |
| Väri | tummanrautias | Rekisterinro | VH14-018-0626 |
| Painotuslaji | kouluratsastus | Omistaja | Anniina N. (VRL-09182) |
| Koulutustaso | vaativa B, noviisi valjakko | Kasvattaja | Muisto |
| VIR MVA Ch, KTK II, KRJ I, SLA I, YLA1, SV III, jälkeläisluokka C | |||
Kuvien © Anniina N.
Luonnekuvaus »
Tuukka edustaa suomenhevosta parhaimmillaan. Se on loistava yleistyömyyrä, ja se on aina lähdössä reippaana töihin ihmisen nähdessään. Tarhastahaku onnistuukin vislauksen avulla – ori tulee höristen katsomaan, onko tulijalla mahdollisesti porkkananpalanen taskussaan sitä varten. Taluttaessa se saattaa lähteä yrittämään ihmisen ohi, mutta turvan ympäri laitettava naru on useinmiten tarpeeksi hillitsemään oria.Hoitaessa Tuukka katselee maisemia kiinnostuneena. Välillä se ottaa muutaman sivuaskeleen, mutta pääsääntöisesti se pysyy paikallaan vaaditun ajan. Ori on hyvin luottavainen ihmistä kohtaan, joten mikään hoitotoimenpide ei tuota ongelmia. Nuorempana vesiletku oli tosin tummanrautiaita oreja syövä hirviö, mutta Tuukka on aikuistuessaan oppinut yhdistämään kapineen kesäpäivien viilentäviin suihkuihin. Varusteet ori ottaa päälleen nätisti, oli kyse sitten ratsastukseen, ajamiseen tai peltotöihin tarkoitetut välineet.
Eläinlääkäri ja kengitysseppä ovat moneen kertaan kehuneet orin käytöstä, erityisesti sen ollessa tammojen lähettyvillä. Jos se saakin päähänsä liikkua ei-halutulla hetkellä, yksi huomautus riittää muistuttamaan oria pysymään paikallaan. Muuten toimenpiteet sujuvat kotiolojen tapaan rauhallisissa merkeissä.
Kun ihminen nousee satulaan, Tuukka ymmärtää seisoa rauhassa paikallaan ja se odottaa käskyä lähteä liikkeelle hätäilemättä. Orin ratsastettavuus on huippuluokkaa: se on kevyt kädelle jäämättä tyhjäksi edestä, ja samalla se on hyvin vastaanottavainen avuille. Kovin ristiriitaiset käskyt saavat orin tekemään stopin, mutta hengähdystauon jälkeen (ratsastajan pään selvittämiseksi) se jatkaa taas keskittyneenä töitä. Tuukka on saanut erityisesti kehuja sen hienosta käynnistä, kun taas heikoin askellaji sille on laukka, joka tosin paranee orin saadessa takapäänsä kunnolla töihin.
Kuten mainittu, Tuukka on oivallinen hevonen myös huvi- tai työajoon. Sen ajettavuus ei ole aivan ratsastettavuuden tasolla orin painotuslajin vuoksi, mutta sillä voi matkata naapurin Ainon luokse kahville taikka kääntää mummon perunamaan – kummin vain, Tuukka tekee työnsä kunnialla.
Kilpailuissa Tuukka on astetta virkeämpi. Jos se joutuu seisomaan pitkän ajan, ylimääräinen energia näkyy poukkoiluna tai hirnumisena kavereille. Ori onkin parempi tuoda kisapaikalle mahdollisimman lähellä verryttelyaikaa odottelun välttämiseksi. Verryttelyyn päästessään Tuukka keskittyy jälleen ratsastajaan. Tärkeintä on saada aktivoitua orin takajalat, jotta se jaksaa kantaa itsensä radalle päästyään – jos sen onnistuu tekemään, on luvassa taatusti miellyttävä rata niin ratsastajalle kuin hevosellekin.
Sukutaulu »
i.Fiktion Remurish, trt, 159cm KTK III, KRJ I |
ii.Metsäkartanon Rubriksh, tprt, 158cm KTK III, SV II |
iii.Metsäkartanon ThorKTK II |
iie.Keinumäen Rissa |
||
ie.VIR MVA Ch Steekin Valettash, prt, 160cm KTK II |
iei.VIR MVA Ch Steekin VinhariKTK II |
|
iee.Ch Tiilikan UuvanaKTK II |
||
e.Muiston Kotkansiipish, prt KTK III, SV I |
ei.UK Kahlekuningassh, tprn, 155cm KTK II, KRJ I |
eii.Purppuran KuuveliKTK III, KRJ III |
eie.R.I. Kaunoinen KukkanenKTK II |
||
ee.Suhinan Taivaallinensh, rt, 156cm KTK III |
eei.VIR MVA Ch FNS EeposKTK I, KRJ I, SHLA II, VVJ II, YLA2, KERJ III |
|
eee.FNS Arkajalka |
Huom! Orin sukutaulu kuudenteen polveen asti löytyy täältä.
Jälkeläiset »
s. 05.06.2014, t. Ramliina (KTK III), e. Ventoksen Ranttalis. 01.09.2014, o. Vaniman Tuuria (Ch, KTK II, KRJ I, SLA I, jälk. C), e. Steekin Naomiina
s. 13.01.2015, o. Vaniman Tuukkeli (KTK III), e. Hetken Ruusumieli
s. 20.05.2015, t. Vaniman Tuutunen (KTK II), e. Hymnin Tähtipöly
Ikääntyminen »
|
1v - 10.04.2014 2v - 25.04.2014 3v - 11.05.2014 4v - 10.06.2014 5v - 10.07.2014 |
6v - 09.08.2014 7v - 08.09.2014 8v - 08.10.2014 9v - 06.11.2014 10v - 06.12.2014 |
11v - 05.01.2015 12v - 04.02.2015 13v - 06.03.2015 14v - 06.04.2015 15v - 06.05.2015 |
16v - 05.06.2015 17v - 05.07.2015 18v - 04.08.2015 19v - 03.09.2015 20v - 03.10.2015 |
21v - 01.11.2015 22v - 01.12.2015 23v - 31.12.2015 24v - 30.01.2016 25v - 29.02.2016 |
Kisakalenteri »
VIR MVA Chmyönnetty 09.11.2014KTK II19 + 19 + 17 + 19 = 74p KTK-II (elokuu 2014)KRJ I24 (7+9+8) - 40 - 20,75 - 10 - 8 = 102,75 p. KRJ I (syyskuu 2014)SLA I17 + 21 + 20 + 20 + 20 = 98 p. / SLA-I (tammikuu 2015)1. Hyvät tyypit ja leimat (5p.) 2. Hyvä pää ja leveä kaareva kaula, piirteetön säkä (4p.) 3. Vankka runko, ryhdikäs! Pitkä loiva lautanen (4p.) 4. Pystyhköt vuohiset, muuten hyvät jalat (4p.) |
YLA132 (18+14) - 31 (21+10) - 18 - 15 - 4 = 100p (elokuu 2015)SV IIIrakenne 9, suku 10, käytöskoe 5, ratsastuskoe 5,3 + 5 (65.701%) = 34,3 (toukokuu 2014)Jälkeläisluokka Cmyönnetty 28.01.2015 |
Näyttelymenestys
12.06.2014 NJ - Kärmeniemi - BIS3, MVA-SERT (pt. Kerppa)
10.08.2014 NJ - Stableyard - irtoSERT (pt. Kerppa)
13.08.2014 NJ - Takamaiden Suomenhevoset - BIS1, MVA-SERT (pt. Kerppa)
29.10.2014 NJ - Cresendo - irtoSERT (pt. Pulmu N.)
10.07.2014 VSN - Seljasaaren Kartano - SW3
20.07.2014 VSN - Hymni - RCH
31.03.2015 VSN - VSN - RCH
15.08.2015 VSR - Suomenhevosten rotunäyttely - LKV1, I-palk.
|
KRJ - 54 sijoitusta, joista 4 on voittoja |
VVJ - 8 sijoitusta, joista 4 on voittoja |
Päiväkirja & valmennukset »
30.04.2014 - Muiston TuurihaukkaUpea tummanrautias Tuurihaukka, eli tuttujen kesken Tuukka, muutti tänään omistukseeni. Omaan silmääni upean suvun omaava ori saapui tilausvarsana kasvattajaltaan Muiston Suomenhevosista - isän puolelta sukuun tulee sekä vanhaa että uutta verta (isälinja kulkee aina Rimurin Lentoon saakka), kun taas emän puolelta löytyy hienoja vanhoja nimiä jo lähisuvusta. Eikä itse orikaan ole häpeäksi, sillä jo näin kaksivuotiaana se on osoittautunut varsin komeaksi kaveriksi. Liikkettäkin sillä riittää kouluratsun uralle, mikä sillä onkin tulevaisuudessaan edessä.
11.05.2014 - Tarinakilpailut (3/21, linkki kisakalenterissa)
Tehtävänanto: Minulla on lyhyt tarina josta puuttuu sanoja, tehtävänäsi on antaa nuo puuttuvat sanat alla olevassa järjestyksessä ja minä sijoitan ne tarinaan. Hupaisin lopputulos voittaa.
substantiivi, adjektiivi, adjektiivi, adjektiivi, substantiivi, verbi, verbi, verbi, adjektiivi, substantiivi
muovipussi, vihreä, ruusuinen, kuvauksellinen, satulavyö, lasketella, kutoa, kadota, pitsinen, maljakko
Sanoivat, että minun täytyy ratsastaa rata muovipussi kädessäni. Siitä minulle tulikin mieleen isoisäni erään sattumuksen vuoksi, hän oli vihreä hevosmies. Hän sanoi minulle aina, että älä hanki ruusuista hevosta, mutta kas kummaa allani oli juuri sellainen. Samassa kuvauksellinen hevoseni päätti säikähtää satulavyön sivussa laskettelevaa sateenvarjoa. Tästähän en lannistuisi, vielä voin kutoa ratani. En tiedä miksi aina rataa kadotessani ajaudun pohtimaan kaikenlaista pitsistä, mutta niin vain käy aina. Radan loputtua kumarsin ja ihmiset heittelivät maljakoita kentälle kunnianosoituksena.
31.05.2014 - Tuukka on onnistunut kevätpäivinä likaamaan itsensä tarhassa niin monta kertaa, ettei sen kaunista väritystä saa enää pölyltä esiin pelkkien harjojen avulla. Aurinkoisen päivän sattuessa kohdalle päätin sitten ottaa orin pesupaikalle shampoo- ja showshine-pullojen kera. Vaikka orin jalkoja on letkulla pesty aiemmin, tämä oli ensimmäinen kerta kun koko hevonen sai osakseen vesipesun. Odotin jonkinmoista paniikkia letkun tullessa esiin, mutta Tuukka viisaana nuorena vähät välitti siitä. Pölykerroksen alta paljastui jälleen tummanrautias komistus johon alunperin rakastuinkin. Nyt kun orit ovat yötäpäivää kesälaitumella, Tuukka saattaa pysytellä jopa viikon verran puhtaana päästessään piehtaroimaan vain ruohossa...
09.07.2014 - Nyt kun Tuukka on siirtynyt virallisesti kisaeläkkeelle (54 sijoituksen turvin!), on aikaa jäänyt muullekin kuin totiselle koulutuuppaukselle. Vaikka Tuukka onkin henkeen ja vereen ollut kouluhevonen, kävimme tänään orin mielenvirkistykseksi hyppäämässä. Orilla ei oikeastaan ole pöllömpi tekniikka, ja siihen nähden herra näkee esteitä aivan liian harvoin. Aloitimme jumppaamalla innareiden avulla, ja siirryimme sitten hyppäämään lyhyttä rataa. Tuukka toimi kuin ajatus ja löysi paikat itse todella hyvin muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Välikäyntien jälkeen päätimme ex tempore lähteä pellolle koittamaan mitä Tuukka sanoisi siellä olevista maastoesteistä. Alkuun ori sai katsella tukkia ja kuivahautaa, eikä Tuukka tavalliseen tapaansa reagoinut niihin mitenkään. Hypytkin sujuivat mainiosti ainakin ratsastajan mielestä, ja hevonenkin vaikutti innokkaalta koko session ajan. Tuukka pääsi treenien jälkeen suihkun kautta laitumelle nauttimaan kesäillan viileydestä kaveriensa joukkoon.
22.08.2014 - Kouluvalmennus, valmentajana Riikka Alavihanta (Anniina N.)
Tänään valmennettavakseni saapuivat Anniina ja Tuukka. Ratsukko sai tehdä alkuverryttelyksi ympyrät molempiin kentän päätyihin sekä pysähdykset pitkien sivujen keskelle. Pysähdykset olivat aluksi hyvin töksähtäviä eikä ori seisonut läheskään tasajaloin, vaan jätti takajalkansa täysin käyttämättä. Ratsastaja ei tukenut oria tarpeeksi, joten neuvoin häntä ratsastamaan hieman reilummilla – muttei kuitenkaan kovilla – avuilla. Ori taipui ympyröillä hyvin. Seuraavaksi pyysin ratsukon keskiympyrälle, jotta pystyisin havainnoimaan heidän tekemisiään ympyrän keskeltä käsin. Tehtävänä oli jakaa ympyrä neljään osioon, ja joka toisella siirtyä käynnistä raviin ja seuraavalla ”osiolla” jälleen takaisin käyntiin. Tavoitteena oli saada rennot, sujuvat siirtymiset, ja yhteistyö näytti tällä kertaa pelaavan mainiosti. Teimme tehtävää molempiin suuntiin, jonka jälkeen harjoittelimme vielä laukanvaihtoja kahdeksikon avulla. Tuukka suoritti vaihdot hyvin, vaikka ratsastaja antoikin välillä ristiriitaisia apuja. Lopetimme valmennuksen näihin hyviin suorituksiin itsenäisten loppuverryttelyjen jälkeen.
12.10.2014 - Kouluvalmennus, valmentajana Miivi
Tuukka ja Anniina verryttelivät. Ratsukko näytti hyvältä, eikä vielä alkuverryttely tuottanut moittimisen aihetta. Ratsastaja oli koonnut ratsunsa nopeasti, ja nyt ratsukko ravasi laadukasta ravia, josta en löytänyt moittimista. "Hienoa, nyt Tuukka menee todella hyvässä muodossa ja ravikin on hyvää. Jos alkaisit koota ravia pikkuhiljaa?" kysyin. Anniina nyökkäsi, ja ravi lyheni hyvin. Tuukka muuttui entistä ryhdikkäämmäksi, ja näytti kuin Anniinakin olisi kohentanut ryhtiään. "Kokeiletteko samaa laukassa?" kysyinkin ratsukolta, tämä ei ollut tuottanut vaikeuksia, ja lisähaaste olisi paikallaan. "Mikäs siinä", Anniina suostui ja nosti laukan. Ensin ratsukko laukkaili ympäriinsä voltteja tehden, mutta vähitellen jäi uralle ja alkoi kokoamaan laukkaa. Laukankaan kokoaminen ei tuottanut vaikeuksia, vaikkakaan se ei sujunut yhtä rutiinilla kuin ravissa. Hieman haparointia, mutta muuten nappiosuma. Laukkailujen jälkeen kello nätti jo paljoa, ja ratsukko sai ottaa pitkät ohjat. Annoin loppupalautteen, joka ei tällä kertaa ollut erityisen rakentava, ratsukko oli tehnyt niin hyvää suoritusta.
22.10.2014 - Kouluvalmennus, valmentajana Riikka Alavihanta (Anniina N.)
Pääsin tänään valmentamaan jo tuttua ratsukkoa, jonka kanssa työskentelimme viimeksi kaksi kuukautta sitten. Ratsukko sai heti alkukäyntien jälkeen siirtyä rentoon raviin, jossa hevonen sai olla hyvin vapaassa muodossa venyttäen itseään. Tehtäväksi annoin kolmikaarisen kiemurauran. Tavoitteena oli saada molemmat hiljalleen vertymään ja Tuukka samalla venyteltyä tulevia tehtäviä varten. Ratsastaja oli selvästi vielä alkutunnista unessa istunnasta päätellen – kantapäät osoittivat miltei taivasta kohti, kyynerpäiden kulmasta ei ollut tietoakaan ja katsekin oli liimattu ratsun niskaan. Ratsu sen sijaan oli hyvin skarppi, mutta pysyi kuitenkin rennon kuuliaisena. Pyysin seuraavaksi ratsukon keskiympyrälle, jotta pystyisin korjaamaan ratsastajan istuntaa parempaan suuntaan. Kyseisen istuntaprojektin ohella annoin valmennettaville tehtäväksi ensin temponvaihteluja ravissa, ja vielä sen jälkeen laukassa. Tehtävä sujui oikein mainiosti, ja pala palalta myös ratsastaja saatiin näyttämään (hieman) vähemmän pelkältä kyydissä roikkuvalta perunasäkiltä. Välikäyntien jälkeen annoin vielä viimeiseksi tehtäväksi avo- ja sulkutaivutukset ravissa pitkillä sivuilla. Kun ratsukko suoritti tehtävänannon hyvin, he saivat siirtyä loppuverryttelyihin.
24.12.2014 - Kävimme tänään Tuukan kanssa perinteisessä joulumaastossa. Ori oli jo innoissaan odottamassa tarhanportilla kun kävin hakemassa sen hoidettavaksi ja seurasi kiltisti perässäni lämpimään talliin. Varsinaisen mammuttitalviturkin kasvattanut ratsu oli onneksi hyvin siistissä kunnossa, joten pikainen harjaus riitti tällä kerralla. Kavioiden puhdistuksen jälkeen laitoin Tuukalle suitset ja itselleni kypärän päähän, jonka jälkeen pääsimme lähtemään. Avatessani tallin oven huomasin taivaalta satavan kevyitä lumihiutaleita – oikea unelmajoulusää siis! Hyppäsin jakkaran päältä orin selkään ja ohjasin orin tutulle maastopolulle. Lumi narskui rauhallisesti Tuukan kavioiden alla, ja ääni muistutti minua lapsena tehdyistä talvimaastoista ensimmäisen oman hevoseni kanssa. Luontokin oli jo hiljentynyt joulunviettoon, ja meidät ympäröi rauhallinen talvimaisema. Palattuamme miltei tunnin mittaiselta käyntilenkiltä Tuukka pääsi takaisin tarhaan nauttimaan raittiista ulkoilmasta. Illalla hevosten tullessa sisälle yötä varten ori sai muiden hevosten tapaan joululahjansa – porkkananpaloilla, sokerilla ja kauralla täytetyn punaisen omenan.
01.01.2015 - Jälleen yksi vuosi on kulunut, ja on aika toivottaa vuosi 2015 tervetulleeksi. Tuukan osalta se ei tarkoita suuria muutoksia, onhan ori jo kisansa kilpaillut ja jälkeläisiäkin sillä on siunaantunut kaksin kappalein. Kirsikaksi kakun päälle se on saavuttanut kuluvana vuonna menestystä niin ulkomuotonsa (VIR MVA Ch, KTK II) kuin kisatulostensakin (KRJ I) perusteella. Nyt tammikuussa olisi kuitenkin aika ilmoittaa Tuukka suomenhevosten laatuarvosteluun. Palkintoa en vielä lähde spekuloimaan, eikä sillä välttämättä niin paljon väliäkään olisi – Tuukka on kuitenkin ansainnut paikkansa kenties kaikkien aikojen suosikkihevosenani. Isänsä jalanjälkiä seuraamaan on onneksi meille Vanimaan jäänyt Vaniman Tuuria, eli Tami, jolle Tuukka on jättänyt loistavan luonteensa lisäksi hienon kisakapasiteettinsa. On ollut hienoa nähdä lempihevosensa jälkeläisen kasvavan yhtä hienoksi yksilöksi kuin sen vanhempi on ollut – ja tulee varmasti jatkossakin olemaan.