RIP Kadotettu Vienna (k. 04.06.2016)

18.02.2015 - Kouluvalmennus, valmentajana Jasmin
Aloiteltiin valmennus tekemällä juurikin koottuja liikkeitä. Koottua käyntiä ja ravia. Nämä onnistuivat ihan hyvin ja Vienna jaksoi vielä keskittyä näihin loistavasti. Kootussa laukassa tamma olisi kyllä tahtonut selvästi lähteä vähän kaahottamaan, mutta pysyi silti melkohyvin koottuna ja vauhti tasaisena, eikä edes liian kovaa menty. Toisella laukkapätkällä tamma olikin paremmin koottu ja näytti menevän muutenkin erittäinhyvin. Ratsukon tehtävää oli kuitenkin jo vaihdettava, koska Vienna näytti näihin koottuihin liikkeisiin vähän kyllästyvän. Sulkutaivutuksilla pyysin antamaan tammalle hiukan enemmän ohjaa, mutta pitää kuitenkin tuntuman hyvin. Tamman työskentely oli ravissa erittäin taidokasta. Laukassa sulkutaivutukseen tuli enemmän lennokkuutta. Hyvin näytti ainakin Anniinan ja Viennan yhteistyön toimivan. Sulkutaivutuksia jatkettiin vielä hetki ravissa ennen, kuin ratsukko sai lopetella.

08.08.2015 - Hakiessani Viennaa iltapäivällä tarhasta portilla odotti hyvin apaattisen näköinen hevonen. Vienna on tunnettu enimmäkseen energisenä duracell-ponina, joten näky pisti välittömästi jokaisen hälytyskellon soimaan päässäni. Päästyäni tutkimaan tilannetta lähemmäs huomasin heti sen vasemmassa etujalassa olevan haavan, josta oli ehtinyt vuotaa jo reilusti verta. Viilto näytti kuivuneen sen verran, että saatoin kävelyttää tamman talliin tarkempaa tarkastusta varten. Siellä aikani tutkailtua totesin aloittelijan silmillä haavan näyttävän pahemmalta kuin se oikeasti olisikaan, ja se oli tosiaan ehtinyt jo lopettaa vuotamisen jokin aika sitten. Tilasin kuitenkin päivystävän eläinlääkärin paikalle, joka saapui muutaman kymmenen minuutin kuluttua paikalle. Hän antoi onneksi saman tuomion kuin minäkin ja arveli haavan johtuvan toisen hevosen potkaisusta Viennaan niin, että kengän hokki oli juuri ikävästi päässyt aiheuttamaan vahinkoa Viennan jalkaan. Eläinlääkäri antoi haavan puhdistusohjeet ja käski pitää tamman mahdollisimman rauhassa muutaman päivän ajan, jotta jalka paranee varmasti kunnolla. Onneksi tällä kertaa saimme huokaista helpotuksesta!

10.01.2016 - Osalla hevosistamme oli tänään rokotuspäivä, ja yhdeksi uhriksi joutui Vienna. Tamma oli vaihteeksi täysin mielipuolisella tuulella (eilen se vasta käyttäytyi niin kiltisti...), eikä rokotus olisi neidin mielestä tullut kyseeseen, jonka se osoittikin dramaattisella "äiti auta mut tapetaan"-esityksellään. Tamman murheeksi äiti ei tullut apuun, vaan eläinlääkäri sai vastusteluista huolimatta hoidettua työnsä kunnialla loppuun. Sehän ei estänyt Viennaa heittämästä toista temper tantrumia heti perään tamman yrittäessä kaataa eläinlääkäri kumoon, kun tammaa lähdettiin taluttamaan takaisin tarhaan, tai kolmatta tarhan portilla kun omistajalla meni hieman liian kauan aikaa avata portti hänen ylhäisyydelleen. Pienen kurinpalautuksen jälkeen Vienna pääsi takaisin tarhaan tammakaveriensa luokse syömään kesken jääneitä päiväheiniään.

05.02.2016 - Räntää, räntää ja lisää räntää... Ja jos ei räntää, niin ihastuttavaa tihkusadetta. Luulisi että helmikuun alussa saisi nauttia kauniista lumisista maisemista ja kevyestä pakkassäästä, mutta luontoäiti on selvästi päättänyt kaataa sellaiset haaveet. Kenttä on ollut niin ikään peilijäässä viimeiset päivät, joten emme sinnekään ole uskaltautuneet hevosten kanssa menemään. Hieman ulkoilutustahan ne saavat tarhailusta ja osa hevosista on innostunut juoksemaan sulana pysyneessä tarhassa enemmänkin, mutta varsinainen ratsastus on jäänyt kyllä turhan vähälle. Viennassa tämä on näkynyt ihmeellisenä poukkoiluna taluttaessa, tamma kun ei ole millään jaksanut kävellä vain suoraa linjaa kuten normaalisti. Neiti oli siis varmasti tyytyväinen päästessään tänään kunnon maastolenkille kolmen muun hevosen seurassa. Mukaan tulivat Viennan lisäksi tammat Tähti ja Miina sekä joukon oriedustaja Muro. Jaoimme hevoset niin, että hyppäsin itse Muron selkään, tallimestarini nappasi ratsukseen Viennan ja kouluvalmentaja Riikka varasi itselleen pikkuisen Miinan, jolloin porukan pisin eli estevalmentajamme Markus sai ratsukseen säkäkorkeudeltaan korkeimman hevosen, eli Tähden. Lähdimme matkaan kahden aikaan iltapäivällä, jolloin taivas näytti vielä suhteellisen selkeältä. Päätimme kiertää normaalia lenkkiä pidemmän reitin, jotta hevoset saisivat hieman raskaamman työpäivän. Askellaji pidettiin varmuuden vuoksi käynnissä koko matkan ajan, mikä tosin tihkusateen alkaessa kolmen aikaan ei tuntunut enää kovin mukavalta meistä ihmisistä... Hevoset tuntuivat kuitenkin nauttivat kovasti matkastaan, Vienna tosin yritti jatkuvasti ohittaa joukon kärjessä kulkenutta Muroa. Aika kului loppujen lopuksi nopeasti mukavassa seurassa - tallille päästyämme kello näytti jo varttia vaille neljää. Hevoset saivat loppuhoitojen aikana eteensä pienet heinäkasat sekä kasan porkkanoita kiitokseksi päivän työstä.