RIP Mörkövaaran Askeri (k. 22.06.2016)

Lempinimi Aksu Rotu, sukupuoli Suomenhevosori
Syntymäaika 21.09.2014 Säkäkorkeus 161cm
Väri Tummanpunarautias Rekisterinumero VH14-018-1557
Painotuslaji Yleispainotus Omistaja Anniina N. (VRL-09182)
Koulutustaso Vaativa B, 90cm Kasvattaja Mörkövaara
KTK III - myönnetty 20.04.2015
KRJ I - myönnetty 15.06.2015
ERJ I - myönnetty 31.01.2016
SLA I* - myönnetty 20.03.2016
YLA1 - myönnetty 25.05.2016
SV I - myönnetty 20.10.2015
VSR:n jälkeläisluokka C - myönnetty 02.02.2016

Kuvat © Anniina N.

Luonnekuvaus

Aksu on yhdellä sanalla kuvailtuna ihana. Siihen ei vain voi olla rakastumatta, jos saa mahdollisuuden viettää viisi minuuttia orin kanssa puuhastellen – Aksu painaa ymmärtäväisesti päänsä ihmisen syliin tämän ollessa surullinen, ja jakaa ilot ihmisen kanssa kultaisella olemuksellaan. Se tulee jo tarhasta hakiessa itsekseen vastaan, eikä taluttamisessakaan ole ongelmia.

Hoitotilanteissa Aksu käyttäytyy herrasmiehen tavoin. Sitä voi hoitaa huoletta karsinassa, käytävällä tai ulkona puomilla, ja ori pysyy varmasti paikallaan yhden narun turvin. Harjattaessa Aksu lepuuttaa rennosti takajalkaansa ja ihmettelee rauhassa maailman menoa, vaikka ihmiset pyörisivät ympärillä kamalalla kiireellä. Jalat nousevat helposti eikä ori yritä vetää niitä alas, joskin se saattaa jättää jalan kannattelun kokonaan hoitajansa vastuulle. Varustaminen on niin ikään helppoa. Eläinlääkäriltä ja kengittäjältä Aksu saa useimmiten kehuja siivosta käyttäytymisestään, ori kun ei jaksa kummankaan visiittiä stressata.

Ratsastaessa Aksu on monipuolinen kaveri, jolta onnistuu hyvin niin koulu- kuin esteratsastuskin. Ori on ratsuna yritteliäs ja suhteellisen herkkä, mutta kyllästyy nopeasti tehtäviin. Tärkeintä olisi siis saada ori kuuntelemaan kunnolla ja tekemään vaaditut tehtävät muutamalla yrityksellä, jotta mielenrauha säilyy. Jos samaa juttua toistetaan pitkään, Aksu jää vain vetämään ohjasapuja vastaan eikä pahemmin kuuntele pohjettakaan.

Kouluratsastus on Aksun ”päälaji”, vaikka yleishevoseksi sitä tituleerataankin. Työmotivaation ollessa kunnossa Aksu suorittaa vaikeatkin tehtävät parhaansa mukaan. Suurimmaksi ongelmaksi koulussa on muodostunut aiemmin mainittu lyhythermoisuus, sillä jos ori ei ymmärrä ratsastajansa apuja, se hermostuu ja alkaa tarjota jotain täysin muuta liikettä, kuten pohkeenväistöä. Molempien osapuolien pitäessä hermonsa kurissa on Aksu erinomainen kouluratsu, jolta löytyy lennokkaiden liikkeiden lisäksi myös kokoamiskykyä.

Esteratsastuksessa Aksun valtteja ovat nopeus ja taipumiskyky – kliseinen ilmaisu ”kääntyy vaikka pennin päällä” kuvaa oria hyvin. Aikaluokat ovat siis orille mieluisimpia, kun taas paljon teknisiä osia sisältävät radat ovat kompastuskiviä. Niissä ori tarvitsee sen etenemistä tukevan ratsastajan, joka osoittaa orille ponnistuspaikat vaikeissa kohdissa ja myös rajoittaa orin vauhtia, sillä ärsyyntyessään tehtäviin Aksu ratkaisee asian kulkemalla kovempaa.

Aksu menee traileriin ongelmitta ja matkustaa hyvin yksin tai toisen hevosen kanssa. Kilpailupaikalla se tekee mieluusti tuttavuutta jokaisen uuden hevosen kanssa, mutta ei ala haastamaan niiden kanssa riitaa ainakaan oma-aloitteisesti. Verryttelyssä Aksu ei välitä hälinästä, vaan keskittyy hyvin omaan ja ratsastajansa suoritukseen. Koulukilpailuissa tärkeää on tehdä lyhyt, intensiivinen verryttely, joka valmistelee orin parhaaseen mahdolliseen suoritukseen. Estekisoissa asia on pitkälti sama, ja vain muutama verryttelyhyppy on tarpeellinen. Kisaradalla Aksu rauhoittaa ratsastajaa hermostunutta ratsastajaa rauhallisella olemuksellaan ja antaa yleensä kaikkensa suorituksessa.

Sukutaulu

i.

Alikroisantti
sh, prt, 168cm
KTK III, KRJ I, ERJ I, SLA I, YLA2, SV I, JL C

ii.

Vapaussotilas
sh, rt, 160cm
evm

iii.

Jänskäri

iie.

Lotan Muisto

ie.

Misteriina
sh, prt, 165cm
evm

iei.

Sittenkin

iee.

Misla

e.

Ulpusenni
sh, vrt, 157cm
KRJ II, ERJ I, KERJ I, SLA I, YLA2

ei.

Hiskikilpi
sh, vrt, 168cm
evm

eii.

Aito-Hiski

eie.

Esikko

ee.

Ulpumelja
sh, trt, 162cm
evm

eei.

Meijjari

eee.

Unnaliina

ii. Vapaussotilas on komea rautias suomenhevosori, joka on leipätyönään toiminut monipuolisena kisahevosena. 160cm korkea ori on koulutettu Miksun tavoin vaativa B –tasolle ja esteitä se hyppää metrin tasolla. Se omaa mainion kisahevosen luonteen, ollen jokseenkin kuuma ratsastaa mutta kuitenkin nyörä. Kisauransa ohessa se on toiminut myös jalostusoriina, saaden tähän mennessä kymmenen jälkeläistä, joista Miksu edustaa ensimmäistä jälkeläisryhmää.

iii. Jänskäri on poikansa ja pojanpoikansa tavoin saavuttanut menestystä kisakentillä. Suuri (164cm) rautias on kuitenkin jälkikasvustaan poiketen kilpaillut ainoastaan kenttäratsastuksessa. Ori on koulutettu helppo A –tasolle, rataesteitä se ylittää peräti 120cm korkeudelta, ja maastoesteet luonnistuvat kymmenen senttiä matalammalta tasolta. Jänskäri on vaikea käsiteltävä – erityisesti ratsastaessa se tarvitsee osaavan henkilön selkäänsä, joka osaa keskittää orin valtavan voiman sen parhaiden puolien esilletuomiseen. Vahvan luonteen takia ori ei ole ollut suosituimpia isäehdokkaita varsoille.

iie. Lotan Muisto on pienehkö punarautias suomenhevostamma, joka Miksun muusta suvusta poiketen ei ole kilpaillut kertaakaan koko 19-vuotisen elämänsä aikana. Sen sijaan se toimi pitkään luottohevosena sosiaalipedagogiseen hevostoimintaan painottavassa ratsastuskoulussa, jossa se oli pitkään suosituin hevonen rauhallisuutensa ja lempeän luonteensa ansiosta. Ratsastuskouluelämän alkaessa käydä liian vilkkaaksi, Muisto muutti tallin asiakkaan yksityishevoseksi rauhalliselle maalaistallille shetlanninponitamma seuralaisenaan. Se sai ensimmäisen varsansa jo nelivuotiaana, ja yksityisenä se astutettiin vielä kahdesti.

ie. Misteriina on punarautias suomenhevostamma. Kookas, peräti 165cm säkäkorkeuden saavuttanut neiti on Miksun kasvattajaperheen menestynein kisahevonen kautta aikojen, ja siksi myös heidän kruununjalokivensä. Erityisesti kenttäratsastuksessa kymmeniä sijoituksia avoimessa helpossa saavuttanut ”Riina” oli alkujaan Reijo-isälle varsinainen pettymys, sillä hän oli odottanut tammasta raviratojen kuningatarta. Kun se jo nelivuotiskaudella hylättiin lähtö lähdön jälkeen liikojen laukkojen takia, perheen tytär päätti uudelleenkouluttaa sen ratsuksi. Kisauransa ohella tamma kantakirjattiin toiselle palkinnolle. Nyt jo eläköitynyt tamma on siirtänyt lahjojaan eteenpäin viiden jälkeläisen verran.

iei. Sittenkin oli lahjakas ravuri, jonka uraa varjostivat jatkuvat loukkaantumiset. Kun se ei seitsemänvuotiaana ollut juossut yhtäkään ehjää kautta, päätettiin se jättää jalostusoriksi toiveena sen poikien ja tyttärien onnistuvan sitä paremmin radoilla. Oriksi varsin kiltti yksilö on väriltään vaaleanpunarautias ja säkää sillä on 166cm verran.

ee. Punarautias Misla-tamma kuului niinikään Reijo Virtasen perheelle. Kovasukuinen Misla ei koskaan saanut näyttää kykyjään raviradoilla sen vanhempien tapaan, sillä se sai ensimmäisen varsansa jo neljävuotiaana, jonka jälkeen se päätettiin jättää pysyvästi siitokseen. Misla oli luonteeltaan oikea enkeli, ja sitä pystyi käsittelemään kuka tahansa pienistä lapsista vanhuksiin saakka. Se oli myös loistava emätamma hoitaessaan varsansa esimerkillisesti. Misla lopetettiin 18-vuotiaana.

ei. Hiskikilpi oli oikea lempeä jättiläinen - hyväluontoisella vaaleanrautiaalla orilla säkäkorkeutta kun löytyi reiluun 168 senttiin asti. Hyvän rakenteen lisäksi Hiskikilven suuri koko aikoinaan toi sille menestystä näyttelykehissä, joissa se on lukuisan monta kertaa palkittu BIS sijoituksilla. Näyttelykehien ohella oria nähtiin parin vuoden aikana tiuhaan tahtiin koulu- ja estekilpailuissa, keskimäärin helpoissa koululuokissa ja rataesteillä 90cm korkeuksilla. Ori menestyi eritoten lukuisten voittojen kera esteillä, mutta myös koulussa sen hienot lentävät liikkeet huomattiin. Kilpailujen ohella Hiskikilpi toimi halutun siitosorin virassa, löytyyhän siltä jälkeläisiäkin toistakymmentä kappaletta. Nytemmin on huomattu, että ori periytti jälkeläsilleen rehellistä hyppytyyliä ja hyvää luonnetta. Hiskikilpi asui lähes koko elämänsä kasvattajansa hoivissa, mutta viimeiset vuodet se vietti eläkeläispariskunnan pihan koristeena. Ori lopetettiin jatkuviin vanhuuden oireisiin 25 vuoden ikäisenä.

eii. Aito-Hiski oli Henri Pulkkisen kasvattama ori, josta kaavailtiin nuorena menestyvää ravihevosta. Heti kärryt peräänsä saatuaan kuitenkin huomattiin, että tämä hevonen ei tulisi menestymään mitenkään laukkaherkkyytensä vuoksi. Siten Hiski myytiin kuuden vuoden ikäisenä ratsukouluttajalle, joka teki tästä hienon ratsuhevosen: orilla nimittäin kisattiin reilua vuotta myöhemmin va b ja 100cm luokkia. Yhtään hassumpi kilpahevonen kun Hiski ei ollut, se sijoittui lähes jokatoisessa osallistumassaan kilpailussa. Hiski oli luonteeltaan hyvin tarmokas ja virkeä hevonen, ei välttämättä mikään lasten poni, mutta ei mikään hirviökään. Takakorkean ja melko epäsymmetrisen rakenteen omaava ori oli väritykseltään vaalean rautias kera piirtopään ja 164 senttimetrin säkäkorkeuden. Vanhempana Hiski astui muutaman paikallisen tamman, jättäen jälkeensä siis kolme hienoa, kilpakykyistä orijälkeläistä. Hiski menehtyi yllättäen 19 vuoden ikäisenä ilmeisesti suoliongelmaan.

eie. Esikko oli niin perinteinen vanhanajan suomenhevostamma kuin olla ja voi: luonteeltaan se oli rauhallinen ja totteleva, ja ulkonäkökin sopi muottiin. Kohtuullisen hyvärakenteinen Esikko kun oli väritykseltään puhtaan rautias ja säkäkorkeutta tämä omasi noin 155cm. Hyväluontoinen tamma muutti kasvattajansa Aarne Heikkisen hoivista myöhemmin lapsiperheeseen, jossa sitä käytettiin niin peltotöissä kuin myös harrasteratsuna. Esikko taittoi kouluratsastuksessa helppo b luokan ja rataesteitä tällä hypättiin tiedettävästi 70cm asti. Joka kesä tammalla käytiin seurakilpailuissa kisaamassa molempien lajien parissa, ja muutamat voitot ja muut sijoitukset siltä löytyykin. Perheessä oltiin kiinnostuneita hevosten kasvatuksesta ja siksi Esikkoa käytettiinkin siitokseen kolmen jälkeläisen verran. Tamma periytti jälkeläisilleen eritoten loistavaa, suomenhevoselle tyypillistä luonnettaan. Esikko täytyi harmillisesti lopettaa vanhuuden oireisiin sen ollessa 21 vuotias.

ee. Ulpumelja, tutummin pelkkä Melja, on nytemmin jo ansaittuja eläkepäiviään viettelä tammamamma. Melja on Seija Kanervan kasvattama ja omistama suomenhevostamma, joka on ollut koko elämänsä aktiivisessa kilpa- ja jalostuskäytössä. Hyvän suvun omaavasta tammasta odotettiin jo nuorena hyvää kilpahevosta, ja niinhän myös kävi. Meljalla kierrettiin yli kymmenen vuoden ajan koulu- ja estekisoja, tasoilla helppo a ja 80cm. Tuona aikana se kerkesikin kahmia melkoiset määrät palkintoja matkaansa: molemmista lajeista löytyy useita kymmeniä sijoituksia. Kilpailujen ohella Meljaa käytettiin paljon siitokseen, asuuhan se suomenhevossiittolassa. Tummanrautias, 162 senttinen tamma on jättänyt jälkeensä kuusi jälkeläistä, jotka perivät emältään hyvää kilpakykyä ja oppivaista luonnetta. Todella, todella kiltti ja ihastuttava Melja kärsii tällä hetkellä kroonisesta jalkavaivasta, joka voi vuoden sisään koitua tamman kohtaloksi.

eei. Meijjari oli oikean maalaistalon kasvattama ja omistama suomenhevosori, joka teki paljon töitä peltohevosena ja puskaratsuna. Meijjari ei ollut missään vaiheessa elämäänsä mikään kisatykki tai haluttu jalostusori, se oli nimenomaan rennossa käytössä. Luonteeltaan ori ei ollut mikään ihastuttava ja sellainen, jota olisi halunnut päivät pitkät paijailla - se nimittäin osasi käyttää hampaitaan ja tarvittaessa potkiakin. Ärhäkän luonteensa vuoksi Meijjari kuitenkin toimi hyvin peltotöissä ja se jaksoikin vetää painavia koneita perässään. Ratsastuksessa ori oli sitä kuuluisaa puska ö tasoa, eli mitään muuta kuin kaasun ja jarrun se ei omannut. Jykevärakenteinen Meijjari omasi säkäkorkeutta 164cm ja väritykseltään se oli komea tummanrautias kera sukkajalkojen. Oria käytettiin kolme kertaa jalostukseen, mutta kaksi tammoista loi varsansa ja täten Meijjarille syntyi vain yksi elävä jälkeläinen, Ulpumelja. Meijjari sai mitä ilmeisemmin sydänkohtauksen peltotöissä ollessaan 20 vuoden ikäisenä.

eee. Unnaliina oli Roosa Mielosen kasvattama ja omistama suomenhevostamma, joka painottui esteratsastukseen. Jo nuorena hevosena Unnaliinan kapasiteetti rataesteille huomattiin ja täten treenaaminen tuotti tulosta niin, että viiden vuoden iässä tammalla startattiin 120cm luokkia. Hyppytekniikka oli siis erinomainen, eikä kukaan suomenhevostamma vetänyt tällöin vertoja Unnaliinalle. Muutamissa koulukisoissakin tamma pyörähti helppo b luokissa, joista mukaan lähtikin parit sijoitukset. Ratsastuskilpailujen ohella Unnaliinaan saattoi törmätä näyttelykehissä, joissa se pärjäsi kohtalaisesti. Muutoin vaaleanrautias, 158 senttinen tamma oli nätti, mutta kaula oli melko olematon ja siksi menestystä ei kehissä juurikaan tullut. Luonteeltaan tamma oli hieman haastava, se ei antanut mitään ilmaiseksi, mutta taitavalla käsittelijällä se oli kuitenkin sulaa vahaa. Jälkeläisiä Unnaliina sai elämänsä aikana kaksi kappaletta, joista molemmat olivat suloisia tammavarsoja. Unnaliina lopetettiin vanhuuden oireisiin olessaan peräti 26 vuotias.

Sukuselvityksen isän puoleinen teksti © Anniina N., emän puoleinen © tvisha

Jälkeläiset

s. 12.12.2014, t. Vaniman Timena (KERJ II), e. Mörkövaaran Tulisielu
s. 29.12.2014, o. Hymnin Aaturi (KTK III), e. Riihikorven Sitriini
s. 09.06.2015, t. Vaniman Hiputar, e. Seljasaaren Helmetär
s. 12.01.2016, o. Vaniman Aroninja, e. Kaipaatko Kesätuulta
s. 05.05.2016, t. Vaniman Neteeri, e. Nugetteja Nam
s. 01.07.2016, o. Harmonian Asteriksi, e. Fiktion Tipsa

Kilpailukalenteri

23.03.2015 VSN - Rohkelikko - CH

KRJ - 47 sijoitusta, joista 6 on voittoja
13.10.2014 KRJ - Kutsu, helppo A - 2/30
14.10.2014 KRJ - Kutsu, helppo A - 5/30
14.10.2014 KRJ - Kutsu, vaativa B - 5/30
14.10.2014 KRJ - Kutsu, helppo B - 2/48
16.10.2014 KRJ - Kutsu, helppo A - 3/40
17.10.2014 KRJ - Kutsu, helppo A - 2/40
17.10.2014 KRJ - Kutsu, helppo A - 1/30
19.10.2014 KRJ - Kutsu, helppo A - 6/40
19.10.2014 KRJ - Kutsu, vaativa B - 2/26
19.10.2014 KRJ - Kutsu, vaativa B - 2/24
20.10.2014 KRJ - Kutsu, helppo A - 5/40
20.10.2014 KRJ - Kutsu, helppo A - 2/40
22.10.2014 KRJ - Kutsu, vaativa B - 1/30
23.10.2014 KRJ - Kutsu, helppo A - 6/40
23.10.2014 KRJ - Kutsu, vaativa B - 1/24
24.10.2014 KRJ - Kutsu, vaativa B - 3/24
24.10.2014 KRJ - Kutsu, vaativa B - 5/30
25.10.2014 KRJ - Kutsu, vaativa B - 3/26
27.10.2014 KRJ - Kutsu, vaativa B - 1/30
27.10.2014 KRJ - Kutsu, vaativa B - 5/30
28.10.2014 KRJ - Kutsu, helppo A - 5/30
28.10.2014 KRJ - Kutsu, vaativa B - 5/60
29.10.2014 KRJ - Kutsu, helppo A - 1/30
30.10.2014 KRJ - Kutsu, vaativa B - 4/30
30.10.2014 KRJ - Kutsu, vaativa B - 2/30
31.10.2014 KRJ - Kutsu, helppo A - 5/50
01.11.2014 KRJ - Kutsu, helppo A - 7/50
01.11.2014 KRJ - Kutsu, helppo A - 1/60
03.11.2014 KRJ - Kutsu, vaativa B - 3/30
04.11.2014 KRJ - Kutsu, vaativa B - 6/50
04.11.2014 KRJ - Kutsu, helppo A - 5/60
04.11.2014 KRJ - Kutsu, vaativa B - 5/30
04.11.2014 KRJ - Kutsu, vaativa B - 5/40
05.11.2014 KRJ - Kutsu, helppo A - 3/30
06.11.2014 KRJ - Kutsu, vaativa B - 5/50
06.11.2014 KRJ - Kutsu, vaativa B - 3/30
08.11.2014 KRJ - Kutsu, vaativa B - 3/30
08.11.2014 KRJ - Kutsu, vaativa B - 5/30
10.11.2014 KRJ - Kutsu, vaativa B - 3/30
11.11.2014 KRJ - Kutsu, vaativa B - 4/30
12.11.2014 KRJ - Kutsu, vaativa B - 2/30
12.11.2014 KRJ - Kutsu, vaativa B - 3/30
14.11.2014 KRJ - Kutsu, vaativa B - 4/30
23.11.2014 KRJ - Kutsu, vaativa B - 5/40
26.11.2014 KRJ - Kutsu, vaativa B - 5/40
27.11.2014 KRJ - Kutsu, vaativa B - 6/40
30.11.2014 KRJ - Kutsu, vaativa B - 5/40
ERJ - 40 sijoitusta, joista 3 on voittoja + 1 CUP
15.10.2014 ERJ - Kutsu, 80cm - 4/40
16.10.2014 ERJ - Kutsu, 90cm - 5/30
21.10.2014 ERJ - Kutsu, 90cm - 3/30
22.10.2014 ERJ - Kutsu, 90cm - 2/30
23.10.2014 ERJ - Kutsu, 80cm - 4/40
24.10.2014 ERJ - Kutsu, 90cm - 3/30
27.10.2014 ERJ - Kutsu, 80cm - 6/50
28.10.2014 ERJ - Kutsu, 90cm - 3/50
29.10.2014 ERJ - Kutsu, 60cm - 4/26
29.10.2014 ERJ - Kutsu, 90cm - 7/50
12.11.2014 ERJ - Kutsu, 80cm - 2/30
12.11.2014 ERJ - Kutsu, 80cm - 2/30
02.12.2014 ERJ - Kutsu, 80cm - 4/30
04.12.2014 ERJ - Kutsu, 70cm - 2/30
08.12.2014 ERJ - Kutsu, 70cm - 1/30
05.01.2015 ERJ - Kutsu, 80cm - 3/50
06.01.2015 ERJ - Kutsu, 80cm - 3/50
06.01.2015 ERJ - Kutsu, 80cm - 3/50
20.01.2015 ERJ - Kutsu, 80cm - 3/30
20.01.2015 ERJ - Kutsu, 90cm - 4/50
25.01.2015 ERJ - Kutsu, 80cm - 5/40
31.01.2015 ERJ - Kutsu, 80cm - 3/40
01.02.2015 ERJ - Kutsu, 90cm - 3/30
01.02.2015 ERJ - Kutsu, 90cm - 2/42
02.02.2015 ERJ - Kutsu, 90cm - 5/30
03.02.2015 ERJ - Kutsu, 80cm - 2/43
03.02.2015 ERJ - Kutsu, 80cm - 5/40
04.02.2015 ERJ - Kutsu, 80cm - 5/40
05.02.2015 ERJ - Kutsu, 90cm - 3/28
07.02.2015 ERJ - Kutsu, 80cm - 4/40
09.02.2015 ERJ - Kutsu, 80cm - 2/30
11.02.2015 ERJ - Kutsu, 90cm - 1/30
15.02.2015 ERJ - Kutsu, 80cm - 3/26
17.02.2015 ERJ - Kutsu, 80cm - 1/26
19.02.2015 ERJ - Kutsu, 80cm - 3/26
19.02.2015 ERJ - Kutsu, 90cm - 5/30
20.02.2015 ERJ - Kutsu, 80cm - 6/50
25.02.2015 ERJ - Kutsu, 80cm - 4/50
26.02.2015 ERJ - Kutsu, 90cm - 4/30
28.02.2015 ERJ - Kutsu, 90cm - 3/30
30.03.2015 ERJ-CUP - Kutsu, 80cm - 2/117
KERJ - 38 sijoitusta, joista 14 on voittoja + 1 CUP
11.04.2015 KERJ - Kutsu, tutustumisluokka - 2/53
12.04.2015 KERJ - Kutsu, tutustumisluokka - 4/53
17.06.2015 KERJ - Kutsu, tutustumisluokka - 1/16
26.06.2015 KERJ - Kutsu, tutustumisluokka - 3/30
28.06.2015 KERJ - Kutsu, tutustumisluokka - 4/30
29.06.2015 KERJ - Kutsu, tutustumisluokka - 4/30
10.07.2015 KERJ - Kutsu, harrasteluokka - 4/30
11.07.2015 KERJ - Kutsu, harrasteluokka - 1/30
20.07.2015 KERJ - Kutsu, harrasteluokka - 5/30
23.07.2015 KERJ - Kutsu, harrasteluokka - 1/30
07.08.2015 KERJ - Kutsu, tutustumisluokka - 2/22
13.08.2015 KERJ - Kutsu, tutustumisluokka - 2/19
16.08.2015 KERJ - Kutsu, tutustumisluokka - 2/6
18.08.2015 KERJ - Kutsu, tutustumisluokka - 3/19
18.08.2015 KERJ - Kutsu, tutustumisluokka - 1/6
19.08.2015 KERJ - Kutsu, tutustumisluokka - 1/19
20.08.2015 KERJ - Kutsu, tutustumisluokka - 1/6
24.08.2015 KERJ - Kutsu, tutustumisluokka - 3/19
28.08.2015 KERJ - Kutsu, tutustumisluokka - 2/19
02.10.2015 KERJ - Kutsu, tutustumisluokka - 3/13
09.10.2015 KERJ - Kutsu, tutustumisluokka - 1/13
10.10.2015 KERJ - Kutsu, tutustumisluokka - 1/13
27.10.2015 KERJ - Kutsu, tutustumisluokka - 3/21
31.10.2015 KERJ - Kutsu, tutustumisluokka - 3/21
31.10.2015 KERJ-CUP - Kutsu, tutustumisluokka - 7/73
04.11.2015 KERJ - Kutsu, tutustumisluokka - 1/21
05.11.2015 KERJ - Kutsu, tutustumisluokka - 1/21
06.11.2015 KERJ - Kutsu, tutustumisluokka - 2/15
08.11.2015 KERJ - Kutsu, tutustumisluokka - 1/15
11.11.2015 KERJ - Kutsu, tutustumisluokka - 1/28
0 13.11.2015 KERJ - Kutsu, tutustumisluokka - 3/40
14.11.2015 KERJ - Kutsu, tutustumisluokka - 5/28
15.11.2015 KERJ - Kutsu, tutustumisluokka - 5/28
17.11.2015 KERJ - Kutsu, tutustumisluokka - 1/37
18.11.2015 KERJ - Kutsu, tutustumisluokka - 1/26
04.01.2016 KERJ - Kutsu, tutustumisluokka - 2/30
10.01.2016 KERJ - Kutsu, tutustumisluokka - 4/30
16.01.2016 KERJ - Kutsu, tutustumisluokka - 2/17
19.01.2016 KERJ - Kutsu, tutustumisluokka - 2/17
VSR - 5 sijoitusta, joista 1 on voittoja
31.10.2014 VSR-CUP (este) - Kutsu, 80cm - 4/41
31.03.2015 VSR-CUP (kenttä) - Kutsu, tutustumisluokka - 3/11
31.03.2015 VSR-CUP (este) - Kutsu, 80cm - 2/32
30.04.2015 VSR-CUP (koulu) - Kutsu, vaativa B - 3/73
30.04.2015 VSR-CUP (kenttä) - Kutsu, tutustumisluokka - 1/18

Päiväkirja & valmennukset

24.10.2014 - Kouluvalmennus, valmentajana tvisha
Tänään valmennettavakseni saapui ensikertailainen, kolmen vuoden ikäinen Mörkövaaran Askeri. En osannut odottaa Anniinalta ja Askerilta juuri mitään muuta kuin nuoren hevosen päätöntä menoa ja sen sellaista. Kuitenkin ratsukon saapuessa kentälle ja verkatessaan huolellisesti, kulki ori todella hyvällä temmolla eteen apuja kuunnellen. Alkuverkan aikana Askeri tosin säpsyi vähän väliä milloin millekin, ja siten hevosen hermostuneisuus hieman rokotti hyvää, rentoa ratsastusta.

Halusin käydä tämän ratsukon kanssa tänään lävitse lähinnä perusasioita, ihan vain sillä, että näen kuinka hyvin hallinnassa heidän perusratsastus on. Aloitimme käynnissä keskihalkaisijalla pysähdyksillä, peruutuksilla ja pohkeenväistöillä, ja niiden sujuessa uraa pitkin avo- ja sulkutaivutuksia. Kyllä tuntui ratsastaja eritoten olevan ihmeissään, että miksi täytyy tälläisiä itsestäänselvyyksiä tehdä, mutta minusta nämä tuntui oikein tärkeiltä liikkeiltä. Pysähdykset, peruutukset ja pohkeenväistöt sujuivat vaivatta, eikä taivutuksissakaan liiemmin virheitä tullut, mitä nyt välillä Askeri taipui suluissa väistöille. Seuraavaksi jatkoimme ravissa kahdeksikon muotoista kiemurauraa, tehden samalla suorastaan liioiteltuja taivutuksia. Ratsastaja sai kiinnittää huomiota eritoten ravin tahtiin, sillä Askeri tuntui pienestäkin pohkeen hipaisusta kiihdyttää vauhtiaan huomattavasti. Kiemurauralla otimme myös muutamia ravi-pysähdys-ravi siirtymisiä, jolloin vaadittiin huolellista apujen antoa. Viimeiseksi tehtäväksi siirryimme keskiympyrälle laukkaamaan niin, että aina kerran kokonaisen laukkaympyrän aikana hidastettiin käyntiin tai raviin ja nostettiin laukka uudestaan. Kokeilimme muutamaan otteeseen myös laukanvaihtoja käynnin kautta, jotka sujuivat alun säädön jälkeen oikein mallikkaasti.

Reilun puolentoista tunnin reippaan työskentelyn jälkeen alkoi hevosesta nähdä jo väsymyksen merkkejä, ja siten oli hyvä lähteä lopettelemaan. Loppuverkan ratsukko sai suorittaa melko itsenäisesti, paljon taivutuksia ravissa tehden. Kun ratsastaja oli tyytyväinen hevosensa menoon, sai hidastaa käyntiin ja antaa pitkät ohjat. Anniinaa ja Askeria oli oikein mukava valmentaa, ratsastaja kuunteli neuvojani hyvin ja pyrki vaikuttamaan niiden kautta hevoseen. Askerikin näytti olevan kuuliainen ja reipas ratsu, josta tulee varmasti iän karttuessa loistava kouluhevonen.

12.12.2014 - Tuntuu kuin Aksu olisi vasta tullut luokseni Vanimaan pienenä, hontelona hevosenalkuna. Näemmä tästä iloisesta tapahtumasta on tullut kuluneeksi hieman pidempi aika, sillä tänään Aksusta itsestään tuli isä tummanrautiaalle hurmuriprinsessalle. Toinen Mörkövaaran kasvattini Tuikku astutettiin Aksulla vajaa vuosi sitten, ja tuloksena syntyi Timena - aivan upean rautiaan sävyn omaava tammavarsa. Timena pääsi tapaamaan isänsä syntymäpäivänsä iltana 16 tunnin ikäisenä, ja Aksu tuntui pitävän jälkikasvustaan kovasti. Se haisteli varsan hentoista harjaa ja rapsutteli sitä varovasti selästä, aina kun emätamma Tuikku vain sen salli. Kieltämättä kasvattajalla meinasi sydän pakahtua ylpeydestä!

Timena ei suinkaan tule jäämään Aksun viimeiseksi varsaksi. Ori pääsi astumaan hiljattain Hymnin Suomenhevosten Riihikorven Sitriini -tamman. Varsasta voisi odottaa uutta tähteä kouluratsastuksen maailmaan, sillä Sitriini on kisannut menestyksekkäästi helppo A -tasolla, puhumattakaan Aksun yli 40 sijoituksesta helppo A-vaativa B -luokissa. Toivottavasti sekä Timena että tuleva, vielä syntymätön varsa pysyisivät ennen kaikkea terveinä ja saisivat näyttää tulevaisuudessa kykynsä missä ikinä tulevatkaan kilpailemaan.

29.12.2014 - Tämä päivä alkoi iloisesti, sillä sain soiton Hymnin Suomenhevosten omistajalta Oonalta. Hän kertoi Sitriinin varsoneen aamuyöllä kauniin punarautiaan orivarsan, ja että sekä emä että varsa voivat oikein hyvin. Mukavien uutisten innoittamana aamun suunniteltu koulurääkki vaihtui Aksun osalta maastoreissuun, josta ori oli enemmän kuin mielissään. Kävimme kiertämässä maastoja pidemmällä kaavalla, aina kahdeksan kilometrin päässä Vanimasta sijaitsevalla metsäkodalla asti. Normaalisti isommalla porukalla maastoillessamme jäämme kyseiselle kodalle nokipannukahveille, mutta koska olimme Aksun kanssa kaksistaan liikenteessä, käännyimme maisemien ihailun jälkeen jo takaisin kotiinpäin. Pääsimme laukkaamaan tuttujen peltojen reunoja kunnon vauhtia, sillä pohjat olivat loppuvuoden kevyistä pakkasista huolimatta pysyneet hyvässä kunnossa. Kotiin päästyämme Aksu sai eteensä ämpärillisen lämmintä melassivettä, jonka ori otti kiitollisena vastaan taputusten kera.

25.01.2015 - Estevalmennus, valmentajana tvisha
Anniina ja Askeri saapuivat valmennukseen mitä ilmeisimmin reippain mielin, sillä alkuverkassa hevonen tykitti hirmuista kyytiä laukassa eteen, eikä ratsastaja tätä juurikaan pidätellyt. Pyysin Anniina siten vähän rauhoittamaan orin tahtia ja keskittymään siihen, että Aksu alkaa keskittymään ja kulkemaan paremmin apuja kuunnellen. Ravissa hevosen työstäminen onnistui vielä kohtuullisen hyvin, mutta laukassa Aksu tuntui koko ajan pyörittävän kovia kierroksia, eikä se monista yrityksistä huolimatta halunnut rauhoittua. Vaikka vauhtia olikin, lähdimme hiljattain ottamaan muutamia lämmittelyhyppyjä noin 60cm pystyesteille. Tuloksenahan oli melkoista esteiden läpijuoksua ja huolimattomia hyppyjä - tarkkuutta ja huolellisuutta lisää, kiitos.

Vähitellen lähdimme hyppäämään kentälle rakennettua esterataa, jossa tarkoitus oli tämän ratsukon kanssa käydä lävitse aivan perusasioita, sillä halusin nähdä millä tasolla he oikein ovat. Kun esteet olivat nostettuna 80-90cm korkeudelle, oli Anniinan pakko topakoitua selässä niin, että Aksu oli hyvin hallinnassa pidätteiden ansiosta, jotta esteen ylitse peräti päästiin. Alun ensimmäiset hypyt jatkoivat samaa rataa verkkahyppyjen kanssa, eikä ratsukon välille aivan heti löytynyt sitä kuuluisaa yhteistä säveltä. Anniina sai tehdä paljon töitä saadakseen hevosensa tahdikkaaseen, mutta hallittuun laukkaan, ja vielä ylittämään ne esteet maltin kanssa. Vähitellen hypyt alkoivat parantua ja vauhti tasaantua, ja tällöin esteet lähtivät ylittymään jo asteen verran helpomman näköisesti. Ratsukolla oli kuitenkin vielä erimielisyyttä esteille lähestymisien kanssa, sillä Aksu halusi oikoa joka nurkasta ja lähteä rynnimään esteitä kohden. Sen lisäksi, että Anniina sai pidättää koko ajan ratsuaan, tuli hänen siis keskittyä myös siihen, että hevonen liikkuu sitä rataa mitä ratsastaja haluaa. Hevosen hiljalleen väsyessä alkoi ratsukon meno loppua kohden parantua, jolloin sekä lähestymiset että hypyt olivat huomattavasti paremman näköisiä.

Kun rata oli kutakuinkin paketissa, eli kaikki esteet ylittyivät niin kuin haluttiin, oli hyvä siirtyä loppuverkkaan jäähdyttelemään. Anniina sai tällöin työstää hevostaan vielä paremmin ohjan ja pohkeen väliin, jolloin saatiin sitä kuuliaisuuttakin mukaan ratsastukseen. Tänään Aksu ei ollut missään nimessä helppo, se ei tuntunut antavan mitään ilmaiseksi ja jaksoi vääntää vähän kaikesta vastaan. Ratsastaja pysyi kuitenkin koko ajan hyvin jämäkkänä selässä ja jaksoi työstää ratsuaan vaikeuksista huolimatta hienosti. Lopussa nähtiinkin täten oikein mallikkaita hyppyjä, joita olisi vain kaivattu alkutunnista lähtien.

30.03.2015 - Jokaisen kuukauden lopussa järjestettävien ERJ-CUP-kisojen aika oli taas koittanut. Meillä oltiin valmistauduttu näihin kinkereihin jo hyvissä ajoin puunaamalla mukaan lähtevät hevoset viimeistään edellisenä iltana putipuhtaiksi, jonka jälkeen jokainen oli saanut viettää yönsä ohuella loimella suojattuna. Aksu oli onnistunut pitämään itsensä puhtaana, joten aamu sujui tämän herran kanssa rauhallisissa merkeissä aina lastausta myöten. Kisapaikalla vallitsi normaaliin tapaan hyvällä tavalla jännittynyt tunnelma, olihan kyseessä normaaleihin estekisoihin verrattuna täysin eri mittakaavan kilpailut. Aksuun jännitys vaikutti positiivisella tavalla, sillä ori tuntui jo verryttelyssä olevan erityisen skarppina. Radalle päästyämme päätin antaa sen määrätä tänään haluamansa tahdin ja tyydyin vain ohjaamaan sitä esteeltä toiselle. Taktiikka toimi odotettua paremmin - 80cm luokassa olimme 177 osallistujan joukosta upeasti toisia! Vaikka toinen luokkamme ei enää sujunut yhtä hyvin (tuloksena kaksi pudotusta), oli ensimmäisen luokan menestys enemmän kuin tarpeeksi tekemään tästä päivästä hienon kokemuksen meille molemmille.

12.04.2015 - Vaikka olisikin ihanaa aina harjoitella vaan niitä omia vahvoja puoliaan ja tuntea onnistumisen ilo jokaisella kerralla, oli Aksun kanssa tänään ohjelmassa tekniikkaharjoitukset esteillä. Ori tuntuu halveksuvan sellaisia tehtäviä, joissa se ei saa käyttää nopeuttaan hyväkseen, vaan joutuu oikeasti miettimään ponnistuspaikkoja. Estehevoselle nämä harjoitukset ovat kuitenkin hyvin tärkeitä, joten Aksu sai tyytyä kurjaan osaansa ja totella ilkeän ratsastajansa toiveita. Harjoitukset menivät lopulta kuitenkin paremmin kuin olin odottanut, vaikka ongelmia toki oli kummankin suorituksissa - itse jäin liian usein pidättämään oria luottamatta sen kykyyn ratkaista asioita itse, jolloin Aksu ärsyyntyi rajoituksiinsa ja kiukuissaan unohti kokonaan varoa pudottamasta puomeja. Kunhan saimme yhteispelimme toimimaan normaaliin tapaan, alkoi tulostakin syntyä. Lopetimme lopulta reilun tunnin työskentelyn jälkeen, kun molempien keskittymiskyky oli käytetty totaalisen loppuun - toivottavasti hyvien treenien eikä hermostumisen johdosta.

09.06.2015 - Aksulle kuuluu erittäin hyvää, vaikka päiväkirjan kirjoittelua ei ole tullut pahemmin harrastettua. Ori on jäänyt jo jokin aika sitten kisaeläkkeelle koulu- ja esteratsastuksen parista, mutta kenttäkisoissa käymme edelleen aktiivisen epäaktiivisesti pyörähtämässä - eli aina silloin, kun allekirjoittanut muistaa lähettää ilmoittautumiset ajoissa... Aksu tuntuu pitävän kovasti monipuolisesta kilpailulajista, ja varsinkin maastoesteosuus on sen mieleen. Esteosuuksilla olemme kärsineet edelleen tekniikkaongelmista, jos radalla on ollut erityisen vaikeita tehtäviä, mutta kaikesta olemme tähän mennessä kuitenkin selvinneet. Pisteet siitä aina tsemppaavalle Aksulle!

Orille syntyi tänään myös kolmas jälkeläinen, edellisestä kerrasta poiketen omasta tammastamme. Seljasaaren Helmetär eli Helmi varsoi aamun pikkutunteina odotetusti rautiaan varsan, joka tällä kertaa oli tamma. Nimekseen varsin veikeän oloinen tulokas sai Vaniman Hiputar, ja se tulee muuttamaan vieroituksen jälkeen Kuuralehtoon Sachiyon hoiviin. Katsotaan täyttääkö Hiputar isosisarustensa kavionjäljet, jotka ovat jo ehtineet niittää mainetta ja mammonaa kisaradoilta.

10.10.2015 - Maastoestevalmennus, valmentajana Kimmo Kiiski (kirjoittanut omistaja)
Kaksipäiväinen valmennuksemme alkoi Anniinan ja Aksun osalta itsenäisillä verryttelyillä, joiden aikana tarkastelin ratsukon yhteistyötä ja annoin lähinnä pieniä huomautuksia yhteistyön parantamiseksi. Varsinaiset tehtävät aloitimme pienellä tukkiesteellä, joka oli laitettu maneesin lyhyen sivun keskelle. Siitä ratsukko sai jatkaa lävistäjän taloesteelle, joka oli jo tutustumisluokissa vaaditun esteen kokoinen. Näitä kahta estettä hyppyytin ratsukolla niin kauan, että ratsastaja lopetti turhan vaikuttamisen hevoseen jäämättä silti flegmaattiseksi selässämatkustajaksi. Ratsu suoritti tehtävää varsin mallikkaasti, joten kun ratsastaja oli pelissä mukana, otimme tehtävän jatkoksi loput maneesiin kasatut esteet. Rajatun tilan vuoksi esteitä ei ollut kuutta enempää, mutta kun osa hypättiin kahteen kertaan eri suunnista, saimme aikaan mukavan pienen radan. Aksu hyppäsi läpi valmennuksen hyvällä tekniikalla, ja Anniinakin sai loppua kohden apunsa toimimaan huomattavasti paremmin. Lopetimme hyvään, eheään rataan, josta ratsukko sai siirtyä loppuraveihin pitkin ohjin.

11.10.2015 - Maastoestevalmennus, valmentajana Kimmo Kiiski (kirjoittanut omistaja)
Eiliset opit näyttivät jääneen ratsukon päähän kiitettävästi, sillä saatoimme jatkaa suoraan siitä mihin jäimme. Verryttelyhyppyjä varten valitsimme saman tehtävän kuin eilenkin, eli tukki-pysty-linjan, joka tuntui tänään sujuvan kuin vettä vain. Tyytyväisenä tähän vaikeutinkin eilisen rataa muuttamalla muutamia teitä esteiden välillä niin, että ratsukko joutui hyppäämään osan esteistä vinosta kulmasta tai kasaamaan laukkaa huomattavasti saadakseen hyvän hyppypaikan esteelle. Laukan kokoamisessa ei ollut ongelmaa, sillä Aksu vastasi hyvin apuihin, mutta vinot kulmat olivat selvästi vaikeampi käsitys erityisesti orille. Anniina pystyi tänään kuitenkin auttamaan hevostaan paremmin ja sai Aksun ymmärtämään nopeasti, ettei sen tarvitsisi aina pyrkiä esteelle suoralta linjalta. Kun tämä idea oli saatu orin päähän, ei radassa enää ollut vaikeuksia ratsukolle. Hyvää työtä siis molemmilta!

02.02.2016 - Vanha koira ei opi uusia temppuja, vai miten sitä sanotaankaan? Kyseinen lausahdus on täyttä puppua, jos Aksulta kysytään! Joka vuosi olemme talven tullen koittaneet eri hevosillamme joko hiihtoratsastusta tai muuta aktiviteettia, joka vaatii lumikerroksen onnistuakseen. Reilun puolen metrin valkoisen lumivaipan peittäessä maata oli aika kaivaa hiihtoratsastusvaljaat ja allekirjoittaneen laskettelusukset esille, ja ottaa tämän vuoden ensimmäinen uhri koittamaan varusteita. Kuten ehkä arvata saattaa, tällä kertaa Aksu sai kunnian korkata vetoratsun hommat. Orilla on joskus aikoinaan ajettu ennen ratsastuksen aloittamista, mutta nyt 18-vuotias ori ei ole nähnyt minkäänlaisia valjaita reilusti yli viiteentoista ikävuoteen. Vaikka yrityksestämme olisi saattanut tulla katastrofi asianmukaisista turvavarusteista sekä apukäsistä huolimatta, näytti Aksu jälleen kerran olevansa hevosten parhaimmistoa ottaessaan itselleen uuden asian täysin rauhallisena vastaan. Hiihtäjänä toiminut ystäväni Milla pysyi koko matkan pystyssä Aksun vetäessä häntä tasaista tahtia eteenpäin. Itse sain keskittyä nauttimaan rauhallisesta kyydistä kauniina talvipäivänä, joten jälkeenpäin sanottuna väittäisin päivän olleen erittäin onnistunut. Aksu sai luonnollisesti palkinnoksi (liikaa) porkkanoita ja kahden ihmisen ylistävät taputukset, joten orikin näytti tyytyväiseltä päivän tapahtumiin.

Ulkoasu & kuvat © Anniina N. | Taustakuva © Chun Kit To (by-sa 2.0)
Vanima on virtuaalitalli / Vanima is a sim-game stable | Tämä on virtuaalihevonen / This is a sim-game horse