• etusivu
• orit
• tammat
• kasvatus

Kuvat © Anniina N.

Luonnekuvaus

Aapo on söpö sisältä ja ulkoa, vasemmalta ja oikealta tai vaikka alhaalta ja ylhäältä, ei siitä mihinkään pääse. Aapon voi odottaa laskevan päänsä hellästi hoitajansa syliin ja puhisevan lämpimiä henkäyksiä tyytyväisenä elämäänsä, vaikka se olisi juuri raahattu ulkoa nollakelin räntäsateesta. Aapo on myös se hevonen, jonka luokse mennään kun kaivataan yleistä mielenpiristystä, orilla kun on tapana parantaa muiden mieltä ihan vain olemalla oma itsensä - kuka voisi olla hymyilemättä näin suloisen olennon lähellä?

Hoitaessa Aapo on oikea lapanen, jonka voi jättää käytävälle vapaaksi kun lähtee itse hakemaan kahvikupposta satulahuoneen Moccamasterista. Ori seisoo leppoisasti paikallaan katsellen ympäröivän maailman menoa, eikä liiku ennen kuin ihminen antaa siihen luvan. Muodon vuoksi orin voi kuitenkin laittaa käytävän riimunnaruihin kiinni, jotta satunnaiset vierailijat eivät saa paniikkia nähdessään hevosen "karanneen" karsinastaan. Harjaamisesta Aapo nauttii sen verran, että sen alahuuli alkaa hiljalleen venyä alemmas ja alemmas ja takajalankin pitäminen normaalissa asennossa alkaa tuntua kovin raskaalta. Nuokkuva hevonen jaksaa onneksi nostaa kavionsa sitä pyydettäessä, mutta ajoittain maan vetovoima on kovin raskas pienen hevosen voimiin verrattuna. Orin jalka saattaakin kummasti joutua ihmisen kannateltavaksi, mutta kevyellä komennolla ("hei Aapo herääs nyt" riittää hyvin komennoksi) raudikko kokoaa itsensä ja katselee hoitajaansa anteeksipyytävän näköisenä, kuin olisi tehnyt pahemman luokan rikoksen. Varustaminen sujuu niin ikään helposti, Aapo ei pullistele tai nosta päätään taivaisiin, vaikka 160cm korkealta hevoselta se ei paljon ponnisteluja vaatisikaan.

Ratsuna Aapo on helppo, kiltti, mukava, you name it. Tylsäksikin sitä voisi haukkua, ori nimittäin tottelee ratsastajan komentoja prikulleen ajallaan eikä kyseenalaista vaikeampiakaan komentoja. Jos Aapolle on sattunut yksi sen harvoista huonoista päivistä, se voi tarjota keskiravin sijasta vain hieman nopeampaa harjoitusravia - aikamoinen villihevonen on siis kyseessä. Toki vaativien tehtävien suorittaminen vaatii taitoa ratsastajalta, eihän Aapo ajatustenlukija ole, mutta orin kevyt ratsastettavuus ja anteeksiantava luonne auttavat ratsastajaa paljon.

Vaikka Aapon voisi päästää ratsastuskoulun alkeiskurssin tuntihevoseksi, on se kapasiteettinsa puolesta henkeen ja vereen kilpahevonen. Ori suorittaa rutiinilla helppo A -tasoisia kouluratoja, hyppää esteitä 110cm tasolla ja kirsikkana kakun päällä on varma ratsu myös maastoesteillä. Multitalentin taitoja ei olekaan rajoitettu vain yhteen kilpalajiin, sillä Aapon leipälajiksi on valikoitunut kenttäratsastus. Kolmesta osakokeesta maastoesteradat ovat orille mieluisimpia, sillä silloin rauhallinen Aapo saa leikkiä villiä ja vapaata ("hui äiti mun tukka hulmuaa tosi kovaa!") laukatessaan esteiden välillä. Orilla on hyvä hyppytekniikka niin kentällä kuin maastossakin, erityisesti sen takajalkatekniikka on mainitsemisen arvoinen positiivisella tavalla. Kouluradalla Aapon bravuureihin kuuluvat kaikki askeleenlisäystä vaativat tehtävät.

Kilpailupäivää edeltävänä iltana Aapo puunataan edustuskuntoon, ja siitäkös ori vasta nauttiikin. Herran komea harja kammataan selväksi, turkki harjataan kiiltäväksi (ei sillä että se normaalisti jätettäisiin likaiseksi) ja kavioihin saatetaan laittaa vielä kavioöljyä kruunaamaan kokonaisuus. Seuraavana aamuna on vuorossa enää orin lastaus traileriin, joka sujuu lähinnä orille oikeaa suuntaa näyttämällä - menisi se varmaan ilman taluttajaakin koppiin pienten mutkien kautta. Kisapaikalla Aapo katselee ympärilleen, tervehtii uusia hevostuttavuuksia ja ottaa luonnollisesti vastaan ohikulkevien ihmisten ihailut. Verryttelykentällä se kulkee kohtaliaasti muiden hevosten keskellä välittämättä pahemmin ympärillään olevasta hälinästä. Pienet puolipidätteet, taivutukset ja muutamat kokoamiset sekä lisäämiset jokaisessa askellajissa riittävät orin verryttelyksi, ennen esterataa parit verryttelyhypyt kuuluvat myös kuvioon. Radalla Aapo tekeekin sitten parhaansa, kunhan ratsastaja pitää hermonsa kurissa ja antaa ratsulleen oikeita ohjeita.

Sukutaulu

Jälkeläiset

s. 18.12.2016, o. Vaniman Valivali, e. Kujeiletko Keskenäsi
s. 01.04.2017, t. Tuulenpesän Lumivirsu, e. Lumilempi
s. 03.09.2017, o. Vaniman Virrenveisaaja, e. Paperisiipi

Kilpailukalenteri

Päiväkirja & valmennukset

Ei merkintöjä.